Urbon videoraati koolla – Uskaltavatko poliitikot puhua päihdehoidosta?

Elina Niskasaari, toimittaja
Elina on paikallisjournalismiin erikoistunut freelancetoimittaja ja krooninen viherkasvien liikakastelija. Hän on paljasjalkainen oululainen, joka viihtyy parhaiten keskellä kaupungin sykettä ja osaa tunnistaa kaikki maailman koirarodut.

Näytelmäohjaaja Heta Haanperä ja vakioraatilainen Toni Kaijala pohtivat sitä, miksi päihdeongelmaan on niin vaikea saada apua ja miksi hoidon laadusta ei haluta puhua. Haanperä selittää, kuinka päihdehoito on koko yhteiskunnan asia. Kaijala kertoo omista kokemuksistaan Oulun päihdehoidon asiakkaana.

Urbon raati kokoontui jälleen keskustelemaan maanantain pääartikkelista. Raati totesi yksimielisesti muun muassa sen, että hoidon ongelmat ovat rakenteellisia ja päättäjien korjattavissa mikäli tahtoa löytyisi. Päihdehoidon työntekijät tekevät parhaansa tarjotuissa puitteissa ja Urbon toimitus onkin saanut päihdehoidossa työskenteleviltä paljon positiivista palautetta maanantain jutusta.

Heta Haanperä on käsikirjoittanut ja ohjannut näytelmän Poikani, joka katosi, joka saa ensi-iltansa Oulun teatterissa heti kun koronarajoitukset sallivat. Näytelmässä tarkastellaan huumeriippuvaista lasta vanhempien ja muiden läheisten näkökulmasta. Haanperä on taustatyönä haastatellut päihdeongelmaisten nuorten parissa työskenteleviä, riippuvaisten läheisiä ja poliitikkoja.

Haanperän mukaan huumeriippuvuus vaikuttaa sairastuneen ympärillä moneen muuhunkin. Läheiset saattavat menettää työkykynsä ja videolla hän kertoo, kuinka eräs isä joutui väkivaltaiseen huumebisnekseen mukaan vasten tahtoaan.

Huumeriippuvainen voi aiheuttaa vaaratilanteita yhteiskunnassa kenelle vaan esimerkiksi väkivaltaisuudella tai auton rattiin hyppäämällä. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi päideongelmat aiheuttavat ylimääräisiä menoja ja toimiva päihdehoito voisi maksaa itsensä moninkertaisena takaisin. Päihdehoidosta ei kuitenkaan haluta juuri päättäjien keskuudessa puhua.

”Eräs poliitikko sanoi, että on poliittinen itsemurha mennä päihdehoito kärjessä kunnallisvaaleihin, varsinkin täällä Oulun seudulla. Heti menettää äänestäjiä.”

Kommentti sai toimittajan leuan tipahtamaan lattiaan. Onko päihderiippuvuuden stigma tosiaan vielä vuonna 2021 niin vahva, että sitä ei nähdä sairautena muiden joukossa? Onko olemassa joku sellainen arvomaailma, johon huumeriippuvaisten nuorten auttaminen ei mahdu?

Toni Kaijala kertoo videolla omista kokemuksistaan päihdehoidossa. Hän haki lähes kaksikymmentä vuotta sitten apua alkoholiongelmaansa eikä luvattua keskusteluaikaa koskaan kuulunut. Sen jälkeen hän on seurannut päihdehoitoa tuttavaperheen nuoren kautta.

”Jos joku nuori päättää parantua, niin sitä apua on saatava välittömästi eikä kuukausien päästä. Nuori jätetään siinä tilanteessa yksin selviytymään ja tuki unohtuu.”

Kaijalan mielestä päihdehoitoa olisi hyvä käsitellä julkisesti enemmän, jotta ihmiset tietäisivät paremmin mistä apua voi hakea.

Oulun päihdehoidossa on meneillään organisaatiomuutoksia. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaat tulevat jatkossa asioimaan pääasiassa hyvinvointikeskuksissa, minkä toivotaan muun muassa vähentävän sairauksiin liittyvää stigmaa. Urbo selvitti myös, mitä kuntavaaliehdokkaat ajattelevat viikon pääartikkelista. Näistä asioista lisää loppuviikon yhteenvedossa.