Tutkijat: Nuorten median käyttö on muuttunut, ja uutisointi TikTokista on vielä liian kielteistä
Uusin somealusta on aina ihmisille se pelottavin, tutkijat kertovat. Uutisointi TikTokista on vielä niin kielteistä, että se vaikuttaa mielikuviimme. Tämän päivän nuoret ja nuoret aikuiset puhuvat somessa sen sijaan erittäin tärkeistä asioista. Monelle nuorelle TikTok voi olla turvapaikka, jossa eivät vanhat jäärät jyrää.
Tällä viikolla Urbon pääjuttu kertoi TikTokista kolmen tiktokkaajan silmin. Jutun syvempi tarkoitus oli oppia ymmärtämään käyttäjien näkökulmasta, miksi TikTok on tällä hetkellä nopeiten kasvava sosiaalisen median alusta.
Syitä löytyi useita: yhteisöllisyys, ihmisten lähestyttävyys ja tunne aitoudesta, maailmankuvan avartuminen, koettu ilmaisun vapaus ja se, että omalle asialleen voi saada suuren yleisön todella nopeasti.
Juttu sai kiitosta sellaisen ilmiön avaamisesta, jota ei ole varsinkaan ulkopuolisena helppo käsittää. Samalla juttu nostatti eri alustoilla, esimerkiksi Facebookissa ja Urbon Zoom-raadissa, kuitenkin myös kritiikkiä. Keskusteluun nousivat esimerkiksi niin sanottu huomiotalous, mahdollinen grooming-ilmiö ja se, sopivatko TikTokin sisällöt nuorille käyttäjille.
Esitimme jatkokysymyksiä kahdelle tutkijalle, tutkijatohtori Sanna Spisakille Turun yliopistosta sekä tohtorikoulutettava Mona Khattabille Vaasan yliopistosta.
”Uusi mediamuoto pelottaa joka kerta”
”Ymmärrän kriittistä näkökulmaa varsinkin sellaisilta henkilöiltä, joiden tiedot saattavat olla pelkästään uutisoinnin varassa. Suomessa TikTokiin liittyvä uutisointi on ollut aika negatiivista”, tutkijatohtori Sanna Spisak pohtii. Hän on tutkinut TikTokia ja nuorten somekäyttäytymistä.
Spisak kertoo, että kielteinen uutisointi ei ole uusi ilmiö, vaan sama kaava toistuu. Tulee jokin uusi media, ja ensimmäinen uutisointi siitä on kielteistä. Kun Facebook tuli, nuoria varoitettiin. Kun Snapchat tuli, nuoria varoitettiin. Kun TikTok tuli…
Tuntematon ja uusi asia herättelee usein epävarmuuksia.
”Kun jokin uusi alusta tulee, ja sitä ei vielä ymmärretä, ajatellaan, että siellä ne viattomat piltit ovat tekemisissä keskenään. Kuinkahan heille käy. Historiallisesti tämä on toistunut, kun romaanikirjallisuus tuli, saippuasarjat tulivat, VHS-kasetit ja kaapelitelevisiot tulivat”, Spisak kertoo.
”Kautta historian aina, kun on tullut uusi mediamuoto, se on kirvoittanut moraalipaniikkia.”
Tiktokkaajat pitävät sovelluksen parhaina puolina yhteisöllisyyttä ja aitoutta, jotka ovat heidän mukaansa paremmalla tolalla kuin muissa sosiaalisissa medioissa. Ovatko tutkijat tiktokkaajien kanssa samalla linjalla?
Mahdollisesti kyllä. Jokaiselle alustalle kehittyy tunnistettavia käyttötapoja, Spisak kertoo.
Käyttäjän elinpiiriä näkyy enemmän
”Esimerkiksi Instagramissa on muodostunut kuvallinen kulttuuri, jossa näytetään tietynlaisia kuvia, asentoja ja poseerauksia. Tiktokissa taas suositaan videoformaattia ja lähestyttävyyttä.”
Tämän voikin ehkä nähdä eräänlaisena vastareaktiona aiemmalle ilmiölle, että somessa täytyisi näyttää nimenomaan onnelliset hetket tai lähinnä paras kuva itsestään.
”Minusta on mahtavaa, että on paikkoja, joissa nuoret voivat kokea, että saa tulla omana itsenään”, Spisak sanoo.
Tiktokissa esimerkiksi näkyy enemmän käyttäjän omaa elinpiiriä kuin Instagramissa. Kun videolla näkyy jotakin tuttuja ja tunnistettavia piirteitä, katsojat kokevat tämän nuoren itselleen läheisemmäksi. Henkilö tulee lähemmäksi, kun näkee esimerkiksi, mitä seinillä on ja mitä kirjoja kirjahyllyssä on.
Tutkijakoulutettava Mona Khattab Vaasan yliopistosta näkee, että Tiktok todella vaikuttaa vapaammalta ja eräällä tavalla aidommalta somealustalta, jossa käyttäjä kokee entistä vähemmän ulkonäköpaineita silloin, kun alkaa kuvaamaan itseään.
”Tähän saattaa vaikuttaa se, että TikTokia käyttää z-sukupolvi”, Khattab pohtii.
Nuori sukupolvi on kasvanut aiempia vahvemmin ilmapiiriin, jossa ihminen saa olla sellainen kuin on. Tiedostetaan erilaiset vähemmistöt ja korostetaan tasavertaisuuttaa arvona.
TikTok voi olla myös turvapaikka
Yhteisöllisyydestä Spisak sanoo, että ensinnäkin se mahdollistaa poliittisen aktivismin. Viime kesäkuussa japanilaiset k-popparit alkoivat käyttää Donald Trumpin vaalikampanjan hashtageja. Kun klikkasi Trumpin aihetunnistetta, näkyviin tulikin mielikuvituksekkaan näköisiä nuoria poppareita. Toinen vastaava tapaus oli, kun tiktokkaajat varasivat paikkoja Trumpin vaalitilaisuuteen, ja tuloksena oli tyhjiä penkkejä.
”Mediassa tämä uutisoitiin nuorten nettipilailuna. Minusta tämä on poliittista aktivismia, jolla on merkitystä”, Spisak sanoo.
”Liikaa katsotaan sitä mukavannäköistä nuorta eikä keskitytä siihen, mitä hän oikeasti haluaa sanoa, kun hän kertoo itselleen merkityksellisistä asioista. Nuoret keskustelevat todella syvällisistä asioita, esimerkiksi ilmastonmuutoksesta ja tasa-arvosta”, hän lisää.
Toiseksi yhteisöllisyys on sitä, että erilaiset ryhmät löytävät toisensa entistä helpommin. Jos nuori on vaikka live-elämässään yksin eikä löydä kaltaisiaan henkilöitä, niin digialustojen kuten TikTokin kautta voi löytää oman, tärkeän porukan, jonka kanssa jakaa elämää ja arkea.
”Voi olla esimerkiksi ilmastoasioista kiinnostunut nuori, jolla ei ole kanssakulkijoita aktivismissa mukana. Netin kautta hän pääsee osaksi globaalia yhteisöä ja keinoja, joilla voidaan vaikuttaa ilmastoasioiden näkyvyyteen.”
Toisaalta vaikkapa seksuaalivähemmistöön kuuluva nuori, joka asuu uskonnollisesti vahvalla alueella, voi löytää somen kautta vertaisiaan.
”Twitterissä saattaa tulla aikuisilta paskaa niskaan”
”Elämänpiiri ja kokemuspiiri laajenevat. Nuorelle, jonka ajattelu voi olla vielä mustavalkoista murrosiästä johtuen, tekee hyvää tajuta, että muutkin käyvät näitä asioita. Eristäytyneisyys maailmasta ei muodostu niin kovaksi kokemukseksi.”
Ei ole Spisakin mielestä huono asia, että nuorilla on somealustoja, joissa aikuisia on vähemmän. On tutkimustietoa esimerkiksi ilmastoaktivistinuorista, jotka kokevat Twitterin ja Facebookin turvattomina tiloina. TikTok sen sijaan koetaan turvallisempana.
”Siellä eivät vanhat jäärät jyrää, niin sanotusti.”
”Twitterissä nuoret saattavat saada aikuisilta suorastaan paskaa niskaan. Tiktokissa he kokevat, että heidät otetaan vakavasti, ja he saavat kannustusta ja ymmärrystä.”
Tiktokkaajien haastatteluista voi mahdollisesti aistia muutosta siinä, nuoret seuraavat mediaa. Uutiset kuullaan ensin TikTokista ja sitten mahdollisesti tarkistetaan perinteisestä mediasta. Perinteisen median julkisuuden henkilöt eivät ole ehkä yhtä tärkeitä kuin toiset tiktokkaajat.
Tutkimuksissa on huomattu, että nuoret ihmiset todella seuraavat mediaa eri tavalla ja kiinnittyvät eri asioihin kuin aiempi sukupolvi. Tästä muutoksesta ei tarvitse kantaa huolta, Spisak pohtii.
”Usein unohdetaan, että eiväthän nuoret elä vain TikTokissa. He ovat osa perhettä, kouluyhteisöä ja kasvuympäristöään. Vaikutteita tulee muualtakin. Yhteiskunnallisia asioita käsitellään myös perheissä ja liki päivittäin koulussa.”
Mielenkiintoinen muutos mediaan liittyen on myös seuraava: yli kolmekymppisten mielestä median tarkoitus on välittää tietoa ja olla objektiivinen. Alle kolmekymppisten mielestä median tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta ja ottaa selkeä kanta asioihin.
On nähty paljon puhetta siitä, että lyhyet videot kasvattavat suosiotaan. Toisaalta Vaasan yliopiston tohtorikoulutettava Mona Khattab näkee, myös vastakkainen kehitys on mahdollinen tulevaisuudessa.
”Pitkien videoiden aika voi olla tulossa. Jo esimerkiksi Twitterissä on kasvatettu postauksen merkkimäärän rajaa, jotta käyttäjä voisi perustella mielipiteensä tarkemmin.”
TikTok ei ole pahin groomauspaikka
Entä sitten grooming-ilmiö? Onko TikTok se kaikkein pahin paikka, jossa pedofiilit saalistavat lapsiamme?
Ei ole, Sanna Spisak sanoo.
”Tutkimusdata ei tunnista tätä väitettä oikeaksi. Ei ole ylivoimaista groomauspaikkaa, johon saalistajat menevät.”
On ylipäänsä digitaalisen median ongelma, että limaisia ihmisiä on. Heitä on Facebookissa, Snapchatissä, Twitterissä ja pelialustoilla.
Tiedetään, että TikTokissa on luotu erilaisia rajoituksia käyttäjien suojelemiseksi: esimerkiksi yksityisviestejä ei voi lähettää kelle vain. Tilin voi myös asettaa yksityiseksi tai asettaa ”rajoitettuun tilaan”, jolloin sisältöä suodatetaan jonkin verran.
Tärkeämpää kuin tietyn somealustan pelkääminen on luoda lapsen ja vanhemman välille hyvä ja luottamuksellinen vuorovaikutussuhde.
”Pitäisi olla luontevaa jutella ruokapöytäkeskusteluissa ihan mistä vain, myös siitä, jos somessa on lähentelyä, kärhämä tai kiusaamista. On myös hyvä opetella erilaisia netin turvataitoja”, Spisak sanoo.
Seuraavaksi käsitellään huomiotaloutta. On hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään, jos oman elämän tarkoitus tuntuu olevan se, että saisi mahdollisimman paljon katsojia ja tykkäyksiä videolleen. Totta, mainostajat hyötyvät siitä. On myös totta, että sovellusten algoritmit tehdään tarkoituksella koukuttaviksi käyttäjilleen. Osittain juuri siksi, että julkaisuissa silloin tällöin ilmaantuvat mainokset saisivat mahdollisimman paljon näkyvyyttä.
Mutta ihmisten keskittymiskykyä tuskin parannettaisiin sillä, että TikTok poistettaisiin. Huomiotalous-ilmiötä ei voi myöskään Spisakin mukaan liittää vain tiettyyn sosiaalisen median alustaan, vaan se on koko yhteiskuntaamme leikkaava asia, joka on olemassa lähes kaikkialla.
Somepalvelut ovat aina kaupallisia
”Esimerkiksi Yle tai Helsingin Sanomat tekevät otsikoilla A ja B testausta, kumpi saa enemmän klikkejä ensimmäisen viiden minuutin aikana julkaisusta. Se otsikko on uutisissa loppupäivän.”
Spisak huomauttaa, että kaikki somepalvelut ovat kaupallisia yrityksiä. TikTokia ei voi maalittaa ikään kuin pahiksena muiden joukossa.
”Somepalvelujen tavoite ei ole edistää ihmisoikeuksiamme tai tuoda hyvää elämään, vaan tehdä rahaa omistajilleen. Algoritmit toimivat kaupallisten periaatteiden mukaan.”
”Osa nykypäivän sivistystä onkin erilaisten somealustojen ja algoritmien toimintalogiikan ymmärtäminen. Silloin voimme luovia alustoilla ja tehdä eettisiä valintoja”, hän lisää.
TikTok ansaitsisi pelkän maalittamisen sijaan myös kehuja. Se on eräänlainen demokratisoija: kuka tahansa voi sovelluksessa breikata, nousta seuratuksi. Parhaimmillaan se näyttää, että kaikkien elämä on kiinnostavaa. Kaikkien todellisuudessa on jotain upeaa ja tavoiteltavaa, josta muut haluavat tietää lisää.
TikTokissa taviksilla on valtaa
Tiktokissa ei ole ylhäältä asetettua toimittajakuntaa, joka päättää, mikä on kiinnostavaa. Trendit nousevat käyttäjistä itsestään.
”Kaupalliset firmat taipuvat näihin asioihin. Ei menekään niin päin, että Pepsi ottaa yhteyttä julkkikseen ja sanoo, että esiinny meidän tuotteemme kanssa näin ja sano nämä sanat. Sen sijaan Pepsi anelee tiktokkaajalta, että voisitko pitää Pepsi-tölkkiä pöydällä, kun teet seuraavan videon. Maksamme sinulle rahaa siitä. Millainen valta ihan taviksilla voikaan olla. Se on hienoa.”
Ja, toisaalta: kun saa julkaisulleen ison yleisön, saa huomiota. Vaikka huomio-sanalla on kielteinen kaiku, niin syvimmiltään se tarkoittaa, että tulee nähdyksi ja kuulluksi. Tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmiselle sisäsyntyistä, mikä on yleisesti hyväksytty asia psykologiatieteessä. Ymmärrettävä ja luonnollinen tarve.
Tutkijakoulutettava, viestinnän asiantuntija Mona Khattabin mielestä kuulluksi tuleminen voi toteutua TikTokissa erityisen hyvin.
”TikTok on ihmisille yksi keino löytää oma äänensä.”
Urbo haastatteli nuoria aiemmin myös Urbon numerossa 2, jossa vierailtiin Yli-Iissä tutustumassa haja-asutusalueen nuorten elämään. Samoin kuin Tiktok-juttua tehdessä, Yli-iissä käydessä nuorisosta löytyi vahvoja arvoja ja taitoja, joita ei voi kuin ihailla.
Sanna Spisak on huomanut saman.
”Kun olen haastatellut nuoria digimedian käytöstä, heillä toistuu vahva arvopohja. Se nojaa syrjimättömyydelle, tasa-arvolle, yhdenvertaisuudelle ja demokratialle.”