Urbon musiikin täyteinen viikko käänsi katseet kulttuuriin

Elina Niskasaari, toimittaja
Elina on paikallisjournalismiin erikoistunut freelancetoimittaja ja krooninen viherkasvien liikakastelija. Hän on paljasjalkainen oululainen, joka viihtyy parhaiten keskellä kaupungin sykettä ja osaa tunnistaa kaikki maailman koirarodut.

Urbon ensimmäisellä viikolla ruodittiin Oulun musakulttuuria. Toimitus on tehnyt julkisen lupauksen päivittää julkaisemaansa Oulu-soittolistaa säännöllisesti. Paikalliset muusikot haastavat kaupunkilaiset käymään ahkerasti keikoilla heti, kun korona hellittää.

Maanantain artikkeli esitteli oululaista musiikkia yhtyeiden Temple Balls ja Peltokurki kautta, kurkisti Heimo Recordsin rap-skenessä tekemään kulttuurityöhön sekä selvitti vuosikymmeniä metallimaailmassa vaikuttaneen Vesa Rannan näkemyksiä muun muassa bändien menestysreseptistä.

Sosiaalisessa mediassa Urbolle huomautettiin, että Urbon kokoaman Oulu-soittolistan toivotaan tulevaisuudessa päivittyvän. Haaste on otettu vastaan.

Urbo on myös saanut joitain viestejä muusikoilta, joiden tuotanto oli jäänyt listalta pois. Tämä ei ole ollut tarkoituksellista, vaan Urbon listalle pääsee kaikki oululainen musiikki. Listaa on siis jo päivitetty ja työ jatkuu.  

Soittolistan päivittäminen nousi esiin myös Urbon raadin keskustelussa. Läänintaiteilija Julian Owusu mainitsi Oulun kaupungin tehneen soittolistan jo vuonna 2018, jota ei kuitenkaan päivitetty ja kuvaili tätä pitkäjänteisyyden puutteeksi.

Pitkäjänteisyyttä raati peräsi kulttuurityöhön muutenkin. Runoilija Jere Vartiainen kritisoi Oulun kaupunkia ristiriitaisuudesta kulttuuripääkaupunkihankkeen osalta, sillä kaupunki päätti viime vuonna pienentää teatterin rahoitusta puolella miljoonalla. Hän huomautti, että hyvinvoiva kulttuurielämä vaatii sitä, että kulttuuria arvostetaan myös ylhäältä päin.

”Ei ole mitään väliä, mitä Oulu on vuonna 2026, jos me ei pidetä huolta, että se kulttuurityö jatkuu 15 vuodenkin päähän. Erilaisia hankkeita voidaan aloittaa mutta tärkeää olisi, että ne myös jatkuisivat” Owusu totesi.

Kommentillaan Owusu viittasi rakenteisiin, joilla voidaan mahdollistaa kulttuuri ja harrastaminen lapsille ja nuorille. Lisäksi Oulun tulisi kehittyä niin, että esimerkiksi ammattimuusikot jäisivät kaupunkiin sen sijaan, että he valuisivat Etelä-Suomeen.

”Oulu on metallikaupunki. Mutta Oulu on paljon muutakin” sanoi niin ikään Toni Kaijala Urbon raadissa.

Totisesti, jo Urbon soittolista osoittaa, että laadukasta metallimusiikkia täällä tehdään. Yhtä lailla tehdään kuitenkin korvia hivelevää poppia, jalan alle menevää tanssimusiikkia ja suoraan sieluun pärähtävää punkkia.

Yksi asia nousi esiin toistuvasti musiikkimaailmaa kaivellessa, nimittäin Hiukkavaaran kasarmialueen merkitys oululaiselle musiikille. Alueella on sata bänditreenitilaa, joita käyttää noin 250 bändiä eli yhteensä toista tuhatta musiikin tekijää ja harrastajaa. Tilat ovat vuokratasoltaan edullisia ja käytössä kellon ympäri. Hiukkavaarassa on työtiloja myös muille taiteenaloille kuin musiikille ja se onkin Suomen suurimpia kulttuurikeskittymiä.

Alueen kiinteistöt omistavan Hiukanpiha kOy:n hallinnollinen johtaja Mikko Korpela kertoo, että Hiukkavaaran alueen yhteisöllisyyttä ja kulttuurialan tekijöiden yhteistyötä aiotaan tulevaisuudessa kehittää entisestään. Jännityksellä odotamme, mitä loistavia tapahtumia ja konsertteja Hiukkavaarassa koronan hellittäessä järjestetään.

Maanantain pääartikkeliin haastatellut muusikot lähettivät selkeän viestin oululaisille: käykää paikallisten bändien keikoilla, kun niille taas pääsee. Menkää rohkeasti kokemaan paikallista musiikkia, vaikka esiintyjä ei olisi ennestään tuttu.

Urbon toimitus esittääkin ajatuksen: vaalitaan ja tuetaan lähikulttuuria ja suhtaudutaan siihen samalla tavalla kuin lähiruokaan. Tukemalla paikallista kulttuuria tuemme myös pitkäjänteisen kulttuurityön tekemistä. Varmistetaan, että riippumatta siitä, onko Oulu vuonna 2026 kulttuuripääkaupunki, Oulu on nyt ja tulevaisuudessa kulttuurikaupunki.